24. viikonloppu: Karnevaalit ja laskiaissunnuntai

Karnevaalit, nuo Keski-Eurooppalaisten ns. vappujuhlat, oli todellakin kokemisen arvoinen tapahtuma. Karnevaaleja (carne vale eli jäähyväiset lihalle) järjestetään ilmeisesti kaikissa Euroopan katolisissa maissa ennen paastonajan alkua. Meidän suomalaisten juhlameno ennen paastoa on laskiainen, jota tuskin voi verrata näihin monen päivän karnevaaleihin. Protestanttisessa pohjoisessa tätä perinnettä ei ole juhlita, mikä selittänee miksei Utrechtissa tai Amsterdamissa järjestetä karnevaaleja. Jokaisessa Hollannin eteläosan kaupungissa tuntui kuitenkin juhlat olevan ja tietysti joka kaupungissa oli vielä omat perinteet karnevaaleille.

’s-Hertogenboschiin tapoihin kuuluu, että kaikki pukeutuvat joko naamiaiasuun tai Oeteldonk-järjestön sammakoilla koristeltuun pikkutakkiin sekä puna-kelta-valkoiseen kaulahuiviin/pipoon/villasukkiin. Karnevaalien prinssi Amadeiro XXV saapuu kaupunkiin kolmipäiväiselle vierailulle vasta sunnuntaina ja avaa juhlallisuudet. Virallisena avajaispäivänä kaupungissa järjestetään paraati ja paljastetaan patsas kaupungin keskustorilla. Juhliminen aloitetaan kuitenkin jo pari päivää ennen karnevaalien virallisia avajaisia, jotta jää varmasti aikaa juhlia. Kaupungin karnevaalien nettisivujen mukaan prinssin tulee avata karnevaalit, sillä kaupungin virallinen johto ei voi olla mukana tällaisessa typeryydessä. Kaupunkilaiset kuitenkin  tarvitsevat vahvan johtajan eli prinssin johdattelemaan heidät läpi karnevaalijuhlallisuuksien. Aivan kaikki perinteet ei nettisivujen tai kaupungissa vierailun välityksellä avautuneet meille, mutta perinteet tuntui osin täysin järjettömiltä.

Olimme lauantaina sopineet viettävämme aikaa toisen täällä asuvan suomalaisperheen kanssa. Päätimme mennä yhdessä tänne ’s-Hertogenboschiin, tutustumaan tähän karnevaaliperinteeseen. Emme itse kuitenkaan pukeutuneet, koska ajatus ei tuntunut järkevältä. Saavuttuamme kaupunkiin, huomattiin heti että jotain täällä on meneillään. Asemalle oli asettautunut soittamaan ensimmäinen marssiorkesteri. Näitä marssiorkestereja olikin pitkin kaupunkia ja ne tuntui liikkuvan soittaen pubilta toiselle. Lisäksi koko kaupunki näytti olevan valmistautunut karnevaaleihin ja villeihin juhlijoihin aivan tosissaan, sillä suurin osa liikkeistä ja ravintoloista oli kiinni. Osa liikkeiden isoista ikkunoista oli jopa suojattu vaneereilla. Kaikki kadut oli jo lauantaina täynnä muovituoppeja, serpentiiniä sekä paperisilppua. Ihan mielenkiintoistahan tätä juhlintaa oli seurata vierestä, mutta hieman ihmetytti nämä perheet pubien ympäreillä. Lapsille oli järjestetty jotain pientä aktiviteettia, jotta vanhemmat voivat ottaa tuopin jottei toisenkin soiton lomassa. Itse lähinnä vain käveltiin ympäri kaupunkia, käytiin katedraalissa ja syötiin ensimmäisessä auki olevassa ravintolassa.  

Yksi yhteinen perinne näissä juhlissa oli verrattuna meidän suomalaiseen laskiaisperinteeseen - hernekeiton syönti -  ja nämä tarhat saa näkyä sammakkotakin rinnuksilla. Sunnuntaina suuntasimme itsekin hernekeitoille, tosin Rotterdamin Merimieskirkolle. Täytyyhän omista suomalaisista laskiaiperinteistä pitää jollain tavoin kiinni Hollannissa. Pulkka jäi kuitenkin varastoon.