Kun muuttaa toiseen maahan on hyvä oppia uuden maan kieltä. Monella Hollantiin muuttaneella kielen oppimisen hidasteena on kuitenkin se, että useimmista arjen tilanteista on mahdollista selvitä myös englanniksi. Esimerkiksi kansainvälisen kielikouluttaja EF:n listauksessa hollantilaiset arviotiin ei-englanninkielisten maiden asukkaista kaikkein taitavimmiksi englannin puhujiksi. Esimerkiksi ravintoloissa saa lähes poikkeuksetta hyvää palvelua myös englanniksi.
Tarve paikallisen kielen oppimiseen ei ole siis yhtä akuutti kuin useimmissa muissa maissa. Tästä huolimatta hollannin kielen opettelu kannattaa - ainakin jos aikoo asua maassa pidempään. Viranomaisten kanssa asiointi tapahtuu pääosin hollanniksi, viralliset sopimukset ovat useimmiten vain hollanniksi ja myös paikallisten kahvipöytäkeskustelussa kieli kääntyy jossain vaiheessa helposti hollanniksi vaikka englannilla aloitettaisiin. Tuttavien kokemusten perusteella myös työnhaussa hollannin kielen taito on tärkeä kriteeri, vaikka itse työ itsessään olisi luonteeltaan hyvin kansainvälistä. Monen Hollantiin ulkomailta palkatun työntekijän puoliso on voinut todeta, että maassa jo asuvan työnhaku pelaa kielitaitokriteerien suhteen eri säännöillä. Mittavasta ansioluettelosta huolimatta työpaikan löytyminen on usein hyvin vaikeaa, jos hollanti ei taitu sujuvasti.
Omassa tilanteessani hollannin opiskelu ei olisi aivan välttämätöntä. Lapsemme käyvät enlanninkielistä koulua, olen suomalaisen työnantajan palveluksessa ja teen työni täällä pääosin suomeksi tai englanniksi. Olen kuitenkin melko paljon tekemisissä myös paikallisten koulujen ja opettajankoulutuksen kanssa. Noissa ympäristöissä toiminta on pääosin hollanninkielistä. On vähemmän kiusallista, kun
tapaamisissa kahdenkymmenen paikallisen ei tarvitse yhden suomalaisen
takia vaihtaa keskustelua englanniksi. Toinen minut hollanninopintojen pariin saanut syy on perin itsekäs. Uuden kielen oppiminen on minusta hauskaa. Tämä vuosi on elämäni toistaiseksi paras mahdollisuus hollannin kielen oppimiseen, joten olisi sääli jättää mahdollisuus käyttämättä.
Syyskuusta asti olen käynyt kahdesti viikossa lähellä kotiamme sijaitsevan kielikoulun tunneilla. On jo reilu kymmenen vuotta, kun edellisen kerran opettelin itsellenin aivan uutta vierasta kieltä. Tuolloin olin puoli vuotta Hainanin saarella kiinaa opiskelemassa. Tuohon kokemukseen verrattuna kielitaidon karttuminen on toki nyt ollut huomattavasti hitaampaa. Kiinassa olin täysipäiväinen kielenopiskelija täysin kiinankielisessä ympäristössä. Täällä opiskelen hollantia harrastuspohjalta ja elelen arkea, jossa enemmistö kommunikoinnista tapahtuu suomeksi tai englanniksi. Ehkä myös iän karttumisella oma vaikutuksensa asiaan.
Toisaalta on edistystä tapahtunut. Itse ajattelen, että riippumatta käytetystä kielestä kaikessa viestinnässä osa informaatiosta jää aina ymmärtämättä. Kun tämän hyväksyy, eikä anna asian liikaa vaivata, usein huomaa ymmärtävänsä yllättävän paljon, mitä ympärillä hollanniksi puhutaan. Vielä on kuitenkin tekemistä siinä, että osaisi itsekin luontevasti tuohon keskusteluun osallistua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti