Herättiin (ei meidän perheelle niin tyypilliseen tapaan) aikaisin, jotta kerkettiin käydä mahdollisimman monessa paikassa yhden päivän aikana.
Aloitimme päivän tutustumalla Berliinin muurin jäänteisiin. Tähän ikään oltiin mieheni kanssa päästy ilman muurilla käyntiä. Muurista tosin ei ole enää kuin pieni osa jäljellä. Kävimme pohjoisen rautatieaseman läheisellä muurin muistomerkillä, joka oli kävelymatkan päässä hotellistamme. Näky oli pysähdyttävä - ihmiset todella haluttiin pitää itä-Berliinissä sitten vuoteen 1989. Vaikuttavaa oli tämä ei-kenenkään-maa alueen suuruus ja muurin järjestelmällinen suunnittelu, sähköisellä hälytysjärjestelmällä ja vartiotorneilla. Tyttäreni ihmettivät, miten tälläinen rakennelma on voitu rakentaa ja olla pystyssä vielä silloin kuin itse olimme heidän ikäisiään. Päivän keskusteluaiheeksi valikoitui heti aamusta kylmäsota idän ja lännen välillä.
Aikamme ihmeteltyä muuria suuntasimme kaupungin keskustaan katsastamaan toisen muurin jäänteitä, Brandenburgin porttia. Käveltiin portin läpi ja lyhyt matka holokaustimuistomerkille. Tämä muistomerkki eli erikokoiset betonikivet oli pystytetty toisen maailmansodan aikana kuolleiden juutalaisten muistolle. Keskustelu perheessämme siirtyi luonnollisesti aikaan ennen kylmää sotaa.
Jatkoimme täältä matkaa Potsdanin aukiolle. Vanhempi tytär halusi käydä Berliinin vakoilumuseossa, joten sinne mentiin. Museo ei ollut kummoinen paikka lasten näkökulmasta katsottuna, seinät täynnä saksankielellä kirjoitettuja tekstejä ja vitriineissä vakoilulaitteita, joihin ei saanut koskea. Ainoat vetonaulat olivat lasersäteiden väistelyrata ja Twitter-viestitaulu. Nämä oli nopeasti katsottu.
Tämän jälkeen nuorempi tytär halusi hotellin lähellä sijaitsevaan luonnontieteelliseen museoon. Syötiin matkalla nopeasti dönerit, jotta jaksettiin kiertää vielä muutama tunti museossa. Tämä museo olikin aivan erilainen kuin edellinen museo. Museo oli vanha ja kokoelma vaikuttava. Museosta löytyi esimerkiksi maailman isoin pystyssä oleva dinosauruksen luuranko sekä uusin luuranko löytö, T-rex Amerikasta. Tosin luuranko oli hieman pienempi kuin Chicagon museossa vastaava. Museon kokoelmiin kuului lisäksi aimo annos täytettyjä ja säilöttyjä eläimiä sekä todella iso kivikokoelma. Olimme museossa aivan sen sulkeutumiseen saakka. Varmasti olisimme olleet pidempäänkin, jos vain museo olisi ollut auki myöhempään.
Illalla käytiin vielä syömässä vietnamilaista kasvisruokaa Huong Sen ravintolassa. Ruoka oli todella edullista ja maittavaa. Saimme lisäksi yksityisen palvelun, koska ravintolassa ei ollut enää muita asiakkaita meidän siirryttyä pääruokaan.
Seuraavana päivänä olikin tiedossa noin 8 tuntia autossa istumista, joten suunnittelimme matkalle ainakin yhden pysähdyksen. Päätimme käydä Hampurin läheellä Jyväskylän kokoisessa kaupungissa, jonka vetonaulana oli iso linna saaressa - Schwerin linna. Linna, jossa vierailtiin oli rakennettu tässä muodossa 1800 -luvun puolivälissä. Historian kirjoissa tosin löytyy mainita, että näillä sijoilla on ollut asutusta jo 1000 -luvulla. En yhtään ihmettele, sillä paikka oli todella kaunis. Linna oli remontin kourissa sekä ulko- että sisäpuolelta. Museovierailua se ei haitannut. Kävelimme kaksi kerrosta ja ihasteltiin erityisesti koristeellisia puulattioita sekä silkillä päällystettyjä seiniä. Linnan kahvilassa oli tarjolla sunnuntaibrunssia, varsin edulliseen hintaan, joten päätimme syödä. Tämän jälkeen lähdimme katsastamaan vanhaa kaupunkia. Kaikki paikat paitsi ravintolat oli kiinni, joten aikamme käveltyä päädyimme takaisin autoon.
Muutaman tunnin autoilun jälkeen mieheni kaipasi kahvia. Ehdotin Bremenin raatihuonetoria huoltoaseman sijaan. Kuvailin kuinka torin laidasta voisi löytyä sopiva kuppila. Mieheni innostui ja lopulta päädyimme pieneen ja sievään kahvilaan aivan Bremenin keskustaan.
Loppumatka olikin hieman tylsempää autobaanaa Saksan ja Hollannin välillä. Mieheni ajoi kiitettävästi viikonloppuna lähes 1500 kilometriä ja tyttäreni oli tyytyväinen, kun sai luettua noin 300 sivua Potteria. Kotiovelle tullessa tuntui kuin olisimme olleet pidempään poissa Utrechtista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti