Kun on käynyt monia väitöstilaisuuksia Suomessa, on mukavaa vaihtelua käydä katsomassa väitöstilaisuus Hollannissa. Hollantilainen väitöstilaisuus eroaa jonkin verran suomalaisesta,
erityisesti muodollisuudessaan. Tilaisuutta johti seremoniamestari kilisevän sauvansa kanssa sekä rehtori. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös se, että rehtori
aivan aluksi
muistutti tohtorin arvoon kuuluvista
velvollisuuksista, kuten yhteiskunnan palvelemisesta sekä tieteen
edistämisestä jatkossakin. Tilaisuudessa työnohjaaja sekä viisi vastaväittäjää olivat pukeutuneet samettisiin kaapuihin
ja hattuihin. Hattuja otettiin päästä kun istuttiin ja kun seistiin ne laitettiin päähän. Hollannissa väittelijällä saa olla mukanaan myös kaksi avustajaa
(paranymphs). Näiden avustajien tulee olla perehtyneitä aihepiiriin,
mutta he eivät kuitenkaan saa olla jo väitelleitä tutkijoita. He eivät
luonnollisesti voi
vastata kysymyksiin, vaan tarjoavat lähinnä henkistä tukea
väittelijälle.
Vastaväittäjiä oli viisi ja tilaisuus kesti tismalleen 60
minuuttia, sisältäen jopa väittelijän alkupuheenvuoron. Tilaisuus oli siten suomalaista väitöstilasuutta paljon lyhyempi. Kun seremoniamestari tuli ilmoittamaan kyselytunnin
päättymisestä lausumalla ‘Hora est’, väitöskomitea vetäytyi auditoriasta
tekemään arvionsa väitöksestä. Noin kymmenen minuuttia myöhemmin väitöskomitea tuli takaisin. Tämän jälkeen työnohjaaja antoi todistuksen ja piti ei-enää-niin-muodollisen puheen uudelle tohtorille. Väitöstilaisuuden jälkeen tarjottiin kahvia sekä muita virvokkeita. Lisäksi iltapäivällä neljä vastaväittelijää piti seminaarissa puheen omasta tutkimuksestaan. Myöhään illalla oli vielä illallinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti