Jos jostain Hollanti on kuuluisa, niin tuulimyllyistä. Myllyjä on ympäri
maailmaa, eikä niissä sikäli ole mitään erikoista. Hollannissa myllyillä on kuitenkin erikoisasema, sillä niitä on
käytetty erityisesti maa-alueiden kuivatukseen. Noin 40 %:a Alankomaista
Randstadtin itäpuolella on itse asiassa meren pinnan alapuolella. Maan
valtaaminen alkoi jo varhain ja silloin tuulimyllyt tarjosivat oivan
keinon vesimassojen siirtämiseen. Hollannissa tuulee reilusti, joten tuulivoimaa on saatavilla mainiosti ympäri
vuoden. Kulta-aikojen jälkeen kuivatuksessa on siirrytty
sähköpumppuihin ja viljakin jauhetaan muilla keinoin, joten suuri osa
myllykannasta on rapistunut, purettu tai hävinnyt. Suurin tuhoamisvimma
ajoittuu 1800 ja 1900 luvuille. Silti myllyjä Hollannissa on olemassa vielä noin tuhatkunta, joten eivät ne ihan kokonaan
ole kadonneet peltomaisemista.
Alkuperäinen ideamme oli katsella muutama tunti näitä tuulimyllyjä ja suunnata
hellepäivän ratoksi rannalle. Mutta alue osoittautui niin isoksi,
että emme koskaan päässeet sinne rannalle... Olimme lauantain Kinderdijk -kaupungin laidalla. Kinderdijk on siis pienehkö kylä Rotterdamista sisämaahan päin Lek -joen varrella. Kylässä itsessään ei ole mitään erikoista. Kinderdijk -tuulimyllyalue on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1997 lähtien. Myllyt on rakennettu vuoden 1700 luvun puolivälissä. Löysimme tyttäremme laskujen mukaan yhteensä 19 tuulimyllyä, jotka ovat aikoinaan olleet käytössä
veden pumppaamista varten, sillä alue on noin 4 metriä meren pinnan
alapuolella. Nykyisin tuulimyllyt on korjattu asumuksiksi ja veden
siirtäminen altaasta toiseen hoidetaan sähköisten pumppujen avulla. Kaksi myllyistä on avoimia yleisölle, joihin pääsimme tutustumaan pientä rahallista korvausta vastaan. Kävimme ihmettelemässä näitä museoita ja totesimme, että on kyllä ihmiset ollut taitavia jo 1700 luvulla. Tuulimyllyt puuosineen oli sen verran vaikuttavia, joten ei ihme Don Quijote luuli näitä jättiläisiksi - itsekin olisin erehtynyt.
Jäätelöä tuli viikonlopun aikana syötyä runsaasti, oheessa kuvassa näkyy syy miksi. Suosikkimakuja on vaikea valita ja aina löytyy uusia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti