9/01/2016

2. viikko: Hollanti on pyöräilymaa

Hollannista puhutaan usein pyöräilymaana, mutta aika harva suomalainen on kuitenkaan käynyt paikan päällä pyörällä ajelemassa. Muutaman viikon koeajon suorittaneena voin todetan, että Hollanti on ehdottomasti tutustumisen arvoinen pyöräilymaa. Taajamissa on erinomaiset viitoitetut pyörätiet ja pyörällä pääsee melkein minne tahansa jopa junaan. Jokaisella matkailusivustollakin kehutaan aina hollantilaisten pyöräteitä. Nyt niitä on sitten tullut itsekin kokeiltua.


Ensimmäisinä päivinä sitä vain katseli ihmetellen hollantilaisten polkupyöriä, kun etsimme vanhemmalle tyttärellemme uutta polkupyörää. Minulle ei tullut vastaan ainakaan yhtään entuudestaan tuttua pyörämerkkiä. Suuri osa pyöristä näytti olevan todella vanhoja. Tarkempi tarkastelu pyörätelineissä kuitenkin paljastaa, että kyllä pyörät ovat suurin piirtein tältä vuosituhannelta. Runkomallit ja satulat vain ovat perinteisiä ja vanhoja. Kaupunkipyörän runkomalli on ilmeisesti hyväksi todettu ja parempaakaan ei ole vielä tehty. Lisäksi tulevat vielä nämä kaikenlaiset tavarapyörät, nojapyörät, lastenkuljetuspyörät, jne. Valinnanvaraa siis kuitenkin riittää. Koska lastenpyöriä ei kadunvarsiliikkeissä liiemmin ollut, päädyimme tarkastelemaan netin tarjontaa. Pyörä tilattiin ja viiden päivän päästä se oli jo koeajossa tyttärellämme. Aivan supersöpö, kuten kuvassa näkyy!

Hollantilaiselle polkupyörä on kulkuneuvo, ei kuntoiluväline tai erikoisuuden tavoittelua varten hankittu uusinta mallia oleva hilavitkutin. Maastopyöriä ei juurikaan tarvita, koska pyörätiet ovat erinomaisia. Toinen selitys kalliiden maastopyörien vähäisyyteen on kuulema niiden hyvä suosio pyörävarkaiden keskuudessa. Itsekin sain kokea pitkäkyntisen muutama päivä sitten, kun pyöräilykypäräni anastettiin juna-aseman pyöräparkista. Ihmettelen kyllä, ketä kypäräni kiinnostaa, sillä kaupungin kaduilla pyöräilevät aikuiset eivät tunnu käyttävän kypärää. Silti Hollannissa pyöräilijöiden liikennekuolemia on vähiten maailmassa, kun suhteutetaan kuolemat ajettujen kilometrien määrään. Syitä on varmasti monia, itsekin voin sanoa jo neljä:
  1. Autot väistävät AINA pyöräilijöitä suojateillä (ja muutenkin);
  2. Onnettomuustilanteissa autoilija asema on aina heikompi;
  3. Pyöräilijät poikkelehtivat risteysten yli omia kaistojaan ja liikennevalojaan käyttäen;
  4. Tien alituksia ei ole ja pyöräteiltä puuttuu kynnykset.
Pieni varoituksen sana kuitenkin tähän on lisättävä. Pyöriä on ainakin ruuhka-aikoina aivan mahdottomasti liikenteessä, ja aluksi tuntui ettei sekaan tälläinen sunnuntaipyöräilijä oikein edes mahdu.


Päivä päivältä olen kuitenkin alkanut ymmärtää ja kunnioittaa tätä heidän pyöräilykulttuuriaan ja -intoaan. Siitä meillä olisi Suomessa paljon oppimista. Täällä pyörällä pääsee aivan joka paikkaan joutuisasti, jopa nopeammin kuin autolla. Toisin sanoen, pyöräilijä on Hollantilaisten katujen kuningas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti