10. viikko: Hollannin verotus

Tällä kertaa luvassa pieni päivitys aiheesta nimeltään verotus. Kansainvälistä työtä tekevien keskuudessa verotus on aiheena kuin sää - siitä riittää aina puhuttavaa ja jokaisella löytyy asiasta mielipide sekä runsaasti omakohtaista kokemusta. En väitä olevani kansainvälisen verotuksen asiantuntija. Enkä lupaa ottaa vastuuta, että se mitä tässä kirjoitan, on 100% oikein tai pätee kaikissa tilanteissa. Kirjoitus perustuu vain tämän hetkiseen omaan hämmentävään tilanteeseeni, ja lähinnä kirjoitan vain ansiotulojen verotuksesta.

No niin asiaan...

Veroprosentti. Hollantilaiseen veroprosenttiini vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon minulla on vuosituloja. Perusveroprosenttitaulukko aiheutti minussa jo aikaisemmin kauhunväristyksiä. Oma veroprosenttini asettuu palkkalaskelmien mukaan sinne 42%:n kohdalle. Veroprosentin laskemisessa otetaan huomioon sekä minulle maksettu palkka että muut työnantajani minulle korvaamat kulut. Nämä muut kulut ovat oman projektini budjetista korvattava osuus Hollannin asunnon vuokrasta, kohonneiden elinkustannusten kattamiseen tarkoitettu 30% päiväraha sekä muuttomatkan lentoliput. Niin, ja prosenttiani nostavat Suomessa alkuvuonna tienaamani palkkatulot. Näiden jälkimmäisten tosin ei tulisi mitenkään vaikuttaa veroprosenttiini. Usein ajatellaan, että Suomessa verotus on korkea ja muualla asiat ovat eri tavoin. Itse voin asia todeta näillä prosenttilukemilla väitteen aivan vääräksi.

Ei kuitenkaan huolta – ei kai asia nyt aivan niin mene, että muutaman tuhannen euron palkastani lähtisi suoraan lähes puolet pois. Veroprosentin laskutavan lisäksi täällä on myös erilainen systeemi verovähennyksille, joita ansiotuloista myönnetään. Näiden vähennysten määrä riippuu paljon sosiaalisesta tilanteesta. Omassa tapauksessa minun tulisi saada jonkinlainen vähennys ainakin työmatkoista Utrechtin ja Amsterdamin välillä sekä lapsieni iltapäivähoidosta. Netistä löytyvän suuntaa antavan veroprosenttilaskurin mukaan oma todellinen veroprosenttini olisi tänä vuonna jossain 6%:n paikkeilla – kuulostaa paljon paremmalta kuin 42%, vai mitä? Parasta tässä systeemissä on, että hollantilainen palkanmaksaja ottaa nämä hyvitykset yleensä huomioon jo palkkaa laskiessa, eikä hyvityksiä siis tarvitse odottaa veronpalautuksia, joiden maksaminen kestää Hollannissa tyypillisesti hyvin kauan.

Kavereita työmatkallani Amsterdamissa

Mutta näin ei valitettavasti toimi suomalainen työnantajani. Työnantajan hallinnossa tehtyjen velvoittavien päätösten perusteella he ovat palkanneet ylikansallisen konsulttijätin hoitamaan ensin palkkalaskelmani ja tilittämään veroni hollannin verottajalle. Tämän huvin maksaa kuitenkin maksaa työnantajani. Ne lukijat, joilla on ollut onni näiden konsultti- ja taloushallintojättiläisten kanssa asioida, voivat mielessään arvuutella, kuinka paljon yritys näistä palveluksistaan työnantajaani veloittaa. Itseni kannalta kuitenkin helppoa, eikö totta? Todellisuudessa tilanteeni on kuitenkin kuin ulkoapäin hyvältä näyttävä kiinalainen täytekakku - sisäpuoli ei ole tarkoitettu syötäväksi.

Palkkalaskelma. Ylikansallisen konsulttijätti on kirjoittanut palkkalaskelmani niin, että siinä on lukuisia omituisuuksia, joita en kaikkia tässä lähde luettelemaan. Yksi mielenkiintoinen esimerkki kuitenkin on, että elokuussa en maksa päivärahoistani veroja, kun taas lokakuussa maksan. Lisäksi päivärahoista maksettu vero on mennyt joissain vuokran korvaamisesta maksetun veron kanssa ristiin. Niin ja mikä parasta, Suomessa verovapaat päivärahat ja osittainen vuokran korvaus on tulkittu lokakuun palkkalaskelmassani ensin nettotuloiksi, jotka on sen jälkeen kerrottu jonkinlaisiksi virtuaalisiksi bruttotuloiksi. Lopputuloksena on, että palkkalaskelman mukaan bruttotuloni ovat nyt Suomen kuukausitulojani 42% korkeammat. Kuulostaapa hienolta! Palkanmaksupäivänä tunne on kuitenkin täysin päinvastainen. Tililleni lopulta saapuva summa onkin pienempi kuin Suomessa maksettu nettopalkkani, johon ei sisältänyt mitään vuokran korvauksia tai osittaisia päivärahoja. Tämä kuukausittain tililleni saapuva summa on kuitenkin se, josta minun pitää käytännössä maksaa vuokra ja muu eläminen täällä Hollannissa. Tätä yhtälöä – Hollannin verotuksessa huomioidut bruttotuloni ovat lähes puolet muuttoa edeltäviä Suomen bruttotuloja korkeammat, mutta tililleni kuukausittain saapuva summa on Suomen nettotulojani pienempi – on tällaisen tavallisen maallikon todella vaikea käsittää. Niin ja muuttomatkan lentoliput... yhtiö ei nähtävästi ole tietoinen siitä, että muuttokulut ovat verovapaata tuloa myös Hollannissa. Luulisi heidän tietävän, koska näin he jopa omassa verotusoppaassaan julistavat.  

Verolomake M ja mahdolliset veronpalautukset. Veron palautukset Hollannissa haetaan aina kyseistä verovuotta seuraavan huhtikuun ja kesäkuun välillä. Lomakkeen täyttäminen on kuulemma työlästä, koska se on 80 sivuinen ja hollanninkielinen. Tämän lomakkeen tarkastaminen kestää täällä pahimmassa tapauksessa useita vuosia, vaikka verottaja optimistisesti lupaakin sen kestävän vain 3 kuukautta. M lomake on ainoa verolomake Hollannissa, joka on vielä pakko täyttää paperisena. Itselleni tulee olemaan todella hankalaa täyttää tämä lomake näiden konsulttifirman tekemien omituisten ja epäselvien palkkalaskelmien jälkeen. Mitään takuita näistä veronpalautuksista ei ole. Vaikka ne lopulta saisinkin, maksupäivä saattaa olla vasta vuosien päästä. Joka tapauksessa joudun palkkaamaan omilla rahoillani paikallisen verokonsultin selvittämään sotkun, jonka työnantajani palkkaama ylikansallinen konsulttijätti on nyt minulle järjestänyt.

Kuka on tässä sopassa voittaa ja kuka häviää? Perheeni kannalta tulos on ainakin lyhyellä tähtäimellä raskaan miinusmerkkinen. Pahimmassa tapauksessa joudun käyttämään kaikki henkilökohtaiset säästöni, jotta saan katettua Hollannin elinkustannukseni ja suoritettua tämän ulkomaankomennukseni kunnialla loppuun. Auton jo myimme pois, toivottavasti emme joudu muuta omaisuuttamme rahaksi muuttamaan. Olen melko varma, että tilanteessa on ainakin yksi voittaja: ylikansallisen konsulttijätti, joka ei oletettavasti tarjoa ”palveluksiaan” aivan ilmaiseksi. En ole tilanteessani yksin, sillä työnantajani lähettää maailmalle vuosittain useita tutkijoita ja ilmeisesti verotusasioiden hoito on systemaattisesti ulkoistettu joko tälle tai jollekin toiselle ylikansalliselle konsulttijätille. Toivottavasti muilla käy asian suhteen parempi onni – osalla luultavasti ei. Itselläni olo on kuin Don Quijotella. Mieluummin kuitenkin vain ihailen Hollannin tuulimyllyjä sen sijaan, että taistelen niitä vastaan.

"Upea tuulimylly", sanon minä.