41. viikonloppu: Kerran fulbrighter aina fulbrighter

Fulbright on yhdysvaltalaislähtöinen instituutio, joka aloitti  toimintansa toisen maailmansodan jälkeen Arkansasin osavaltion senaattorin J. William Fulbrightin aloitteesta. Se on virallisesti perustettu edistämään kansainvälisiä suhteita Yhdysvaltain ja muiden maiden välillä. Toimintaperiaate on, että ohjelman piiriin kuuluvista maista lähtee eri alojen opiskelijoita, tutkijoita, asiantuntijoita tai opettajia Yhdysvaltoihin opiskelemaan, opettamaan ja/tai tekemään tutkimusta. Vastaavasti Yhdysvalloista lähtee muualle maailmaan ihmisiä samoissa merkeissä. Minä ja mieheni muutimme syksyllä 2014 Yhdysvaltoihin ja toimimme University of Wisconsin-Madisonissa Fulbright-stipendin turvin.

Olemme mieheni kanssa toimineet koti-Suomessa Fulbright-alumneina ja tarjonneet seuraamme sekä kotiamme useille Suomeen tuleville Fulbright-vierailijoille. Meistä on ollut mukava tutustua uusiin ihmisiin ja saada tietoa Yhdysvaltain kuulumisista muutenkin kuin vain median välityksellä. On ollut erittäin kiehtovaa tutustua eri osavaltioista tuleviin amerikkalaisiin ja kuulla heidän näkemyksiin Suomesta.

Tällä viikolla tarjosimme yläkerran vieras-/työhuoneen Suomessa mieheni työpaikalla kevään viettäneelle fulbrighterille ja hänen Kaliforniasta saapuneelle ystävälleen. On ollut ihana jutustella iltaisin kulttuuriien sekä yhteiskuntien eroista ja kuulla, miltä Keski-Eurooppa näyttäytyy amerikkalaisten silmissä. Olemme myös saaneet toimia epävirallisina hollantioppaina ja auttaa vieraitamme löytämään muitakin kaupunkeja kuin pelkkä Amsterdamin.  

Mielestäni on todella harmi, että Fulbright -toimintaa ei aina arvosteta taikka hyödynnetä koti-Suomessa. Yhdysvalloissa ohjelma on hyvin arvostettu mutta joutumassa nyt uuden hallinnon myötä suurien leikkausten kohteeksi. Kulttuurisen ymmärryksen lisäämistä ja kaikkea ulkomailla ammennettua oppia on vaikea mitata rahassa ja siksi se on usein helppo karsia pois turhana menoeränä. Toivon mukaan kaiken taloudellisen ja poliittisen myllerryksen sekä Euroopan talousandingon keskellä kuitenkin ymmärretään, että Fulbrightilla ja muilla vastaavilla ohjelmilla on todella voimaa parantaa kansainvälistä vuorovaikutusta. Ohjelmien avulla voidaan mahdollisesti lisätä myös valtioiden sekä instituutioiden kilpailukykyä, vaikka olenkin sitä mieltä, ettei pelkkä kilpailukyvyn tavoittelu saisi olla ainoa kansainvälistä toimintaa ohjaava arvo. Sillä ainakin minulle tällä hetkellä riittää, että saan aina välillä nauttia amerikkalaisten seurasta ja kuunnella heidän näkemyksiään muusta maailmasta.