Viimein sain jotain onnistumaan ja voin viimein olla tyytyväinen kahden viikon labrassa työskentelyyni. Alkuviikko meni samaan tapaan kuin viime viikko, mutta keskiviikkoiltana totesin koeasetelmani täysin mahdottomaksi. Signaali, joka osoittautui 1%:n suuruiseksi, jäi tällä mittausjaksolla mittamatta. Sain kyllä koko viikon ja edellisen erinomaista opetusta ja opin paljon uutta. Nyt siis tiedän, mitä tulisi tehdä aivan toisella tapaa. Onneksi kuitenkin olin tehnyt varasuunnitelman näille kahdelle viikolle. Tämän varasuunnitelman mukaan menin sitten viimeiset pari päivää. Lopulta sain kuin sainkin ihan kelpo sarjan näytteitä mitattua ja datan laadussakaan ei ole mitään valittamista. Suttuvihkoni vaati lisäksi päivityksen, joten 'Notes of a Genius' vaaleanpunaisilla kansilla oli sopiva valinta tähän mittausjakson päätteeksi.
Vaikka olen ehdottomasti ollut tyytyväinen siihen, ettei täällä lasten tarvitse
pakkautua toppahaalareihin tai itseni paksuun villapaitaan talvella ulos
lähtiessä, ei Hollannissa suinkaan aina lämmin ole. Vettä sataa lähes päivittäin ja sitä tulee kerralla suhteellisen paljon. Yleensä kyllä pääasiassa kyse 10-15
minuutin kuurosateesta. Eniten kuitenkin ärsyttää se, että sateen kaverina tuulee paljon. Ja tämä tuuli varmistaa, että kylmyys tuntuu aivan luissa
saakka ja olet yltäpäältä märkä. Mikäpäs sen mukavampaa, kun on aivan märissä vaatteissa hieman koleassa toimistossa työskentely.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti